Pokemon Ruby / Pokemon X
https://www.youtube.com/watch?v=nk6FW6ENfKU&index=14&list=PL6akIKaXBeU2hAqHD77ak3Z7GEfbcaP7I
Oma nyrkkisääntöni: jos et keksi mitä piirtää, piirrä pokemoneja ulkomuistista. Tämä kannattaa varsinkin porukalla koska sitten syntyy tällaisia. Tässä nopeasti huitaistuna Top 15 lempi-pokemonia (ainakin näin äkkiseltään mitä tuli mieleen) .
Okei rikoin ehkä jotain sääntöjä kun laitoin kaksi peliä numero ysiksi mutta en osannu valita kumman laitan…niin laitoin molemmat. Pokemon Ruby sen takia että se on itselleni kaikkein nostalgisin vaikka olinkin pelannut aiempia ihan silloin kun pokemon-buumi oli menossa. Mutta vasta tämä kolmannen sukupolven peli iski kunnolla koska siinä oli NIIN paljon enemmän tekemistä kun aiemmissa ja ehdottomasti lempi pokemon designit. Ja luonto-teema oli hieno ja kaikki jajajaja. Mutta toisaalta Pokemon X iski kanssa kuin salamanisku ja kyseistä peliä olen pelannut varmaan enemmän kuin kaikkia muita pokemoneja yhteensä. Koska siinä on VIELÄ ENEMMÄN tekemistä jos vaan jaksaa keksiä. Ja lisäksi siinä on kaikkein realistisinta saada koko pokedex täyteen,niinkuin minä vihdoin viimein sain kaikkien näiden vuosien jälkeen.
https://www.youtube.com/watch?v=d6FOCsgdLG8&list=PL6akIKaXBeU0E-nJ7YNxoNDDi41OXjFoi&index=6
Pokemon X:ssä minuun teki vaikutuksen varsinkin se että verrattuna aikaisempiin peleihin, luonnosta löytyy pokemoneja miljoona kertaa enemmän joten uudelleenpeluuarvo on isompi. Mutta tämän kruunaa pokemon-amie eli simulaattori millä pystyy ”ystävystymään” syvemmin pokemoninsa kanssa syöttämällä niille ruokaa ja leikkimällä yms. Vähän kuin tamagotchit mutta tästä on hyötyä taistelussa ja sen takia omiin tiimiläisiin saa aivan erilaisen otteen. Tämän tietää siitä kun esimerkiksi joskus taistelun alussa saattaa tulla teksti ”____ remembers the time when you met for the first time.” Ja minä olen aina että NIIN MINÄKIN. Ja joskus tulee critical hittejä useammin ja enemmän experienceä. Mutta suurimman vaikutuksen minuun teki taistelu viimeistä vastusta vastaan, eli tietenkin pokemon-championia vastaan.
https://www.youtube.com/watch?v=9O-c2YZTvH4&list=PL6akIKaXBeU0E-nJ7YNxoNDDi41OXjFoi&index=11
Heti ensimmäiseksi musiikki sai minut ihan kananlihalle. En tiennyt mitä odottaa. Luotin tiimiini kaikin puolin, paitsi epäilytti hiukan Exploudini nimeltään Boombox (kuva ylhäällä) koska se oli tiimini heikoin lenkki. Mutta siitä huolimatta hakkasin championin tiimin hänen viimeiseen pokemoniinsa, joka oli Gardevoir (kuva ylhäällä). Omasta tiimistäni elossa ei ollut oikein ketään joka olisi ollut vahva tätä vastaan, ja ajattelin että heitetään vastaan Boombox niin näkee että mitä vastustaja osaa. Sitten se tuli. Ja sitten se muuttui MEGA-GARDEVOIRIKSI. Ja olin että OOOOOOOO SHIIEETTT. Vaihtoehtoinani hyökätä oli Return (tekee sitä enemmän damagea mitä enemmän iskun käyttävä pokemon tykkää minusta) tai Earthquake (tekee vaan vahinkoa) ja käytin jälkimmäistä koska ajattelin että ei se minusta kuitenkaan niin paljoa pidä. Sitten Mega-Gardevoir iski minulta yhellä iskulla enut yli puolen välin. Ja Boombox iski n. kolmas osan hänen enuistaan. Mietin että ”no antaa Boomboxin uhrautua niin saan sitten jonkun muun tilalle” ja käytin huvikseen Returnia. Mega-Gardevoir iski ja näytti siltä että Boombox kuolisi. Mutta sille jäi 1 HP. ”Boombox toughed it out to show its best side to Petuliina!”. Sitten jokin naksahti minussa ja tajusin että olin ollut hirveä kusipää ja olin että UOOORRRRHHHH NÄYTÄ SILLE! Sitten Boombox hyökkäsi ja pisti vihollisen enut punaiselle. Sitten huusin että ”VIELÄ KERRAN BOOMBOX YOU CAN DO IT!!” mutta Mega-Gardevoir kerkesi ensin. Ja iski. ”Boombox toughed it out to show its best side to Petuliina!”. Sitten alkoi valua miehisiä kyyneleitä ja huusin ja Boombox käytti rakkauden voimaa ja voitin championin. Ja olin erittäin liikuttunut.
Ja tämän tarinan takia en voinut jättää X:sää pois vaikka en voinut jättää Rubyä pois. Joten nyt ne on siinä molemmat. Numero 9:nä listalla.
