Kirjoittajan arkistot:petulix
Top 15 Peliäni – haaste #12
Seiken Densetsu 3 aka Secret of Mana 2
Tällä kertaa ylitin itseni kuvan kanssa. Upeampaa olentoa en ole kuunaan nähnyt.
https://www.youtube.com/watch?v=8BmZrhGVldk&index=2&list=PL4649F0DBF0FC09E3
Seiken Densetsu 3 on peli jota ei ole koskaan julkaistu japanin ulkopuolella. Virallisesti. Koska kuten Chrono Triggerin kanssa, pelasin tätä pienenä tietokoneella emulaattorilla vaikka onkin Super Nintendon peli.
Ideana pelissä on että mana meinaa kadota maailmasta ja se pitää pelastaa…? Tai jotain sinnepäin, ja sitten sankaroidaan ja näin. Ohhoh, muistinpa hyvin näin 10 vuoden tauon jälkeen. Mutta siis, pelistä jännän tekee se että päähenkilöitä on 6 joista saa valita ensinnäkin ihan pää-päähenkilön jonka tarinaa seurataan pelin edetessä jonka jälkeen valitaan 2 muuta jotka tulevat mukaan tarinan edetessä ja joilla on omat motiivit matkaan lähdölle jotka ovat samat kuin jos kyseinen henkilö olisi pää-päähenkilö. Ja valitusta pää-päähenkilöstä riippuu mikä on viimeinen vastus ynnä muuta.
https://www.youtube.com/watch?v=bWhXqU5keJA&list=PL4649F0DBF0FC09E3&index=9
Päähenkilöt ovat amatsoni Lise, ihmissusi Kevin, miekkamies Duran, noita Angela, varas Hawk ja pappi(?) Charlie. Peli on jälleen kerran tavallaan kuin RPG mutta hahmot pystyvät liikkumaan kartalla oli menossa tappelu tai ei. Jokaisella hahmolla on omat tapansa pelata (velhot taikovat jne.). Mutta jännää tekee se että hahmon voi kehittää seuraavalle asteelle pelin edetessä kaksi kertaa,ja kullakin kerralla tähän on kaksi eri vaihtoehtoa miksikä hahmo muuttuu. Eli vaihtoehtoisia lopputuloksia on joka hahmolla näin nopeasti laskettuna ainakin 12 kappaletta, mikä tuo aina pelille uudestaanpeluuarvoa huomattavasti. Mutta kaiken kruunaa tietenkin HIENOT LOPARI-TAPPELUT.
https://www.youtube.com/watch?v=YhGYAj0MbTg&index=30&list=PL4649F0DBF0FC09E3
Tässä pelissä on otettu 16-bittisistä grafiikoista kaikki irti! Isoimmat vastukset vaihtelevat jättiläis-harpyista koko kentän taustan kokoisiin demoni-ölliäisiin. Ja niitähän riittää! Joka pelikerran hauskin osa oli loppupuolella kun pitää piestä 8 MANABEASTIA jostain en muista mistä syystä ja hauskaa siitä tekee sen että ne saa piestä missä järjestyksessä huvittaa. Ja sitten oli hirveä lakselmointi että mikä kannattaa hakata ekana ja mikä viimeisenä koska tietenkin mitä enemmän niitä hakkaa niin sitä vahvempia jäljelle jääneet ovat. Ja tämmöisten seikkojen takia tykkäsin tästä niin paljon pienenä että pidin tätä lempipelinäni piiiiitkän aikaa. Vaan en enää. Kaikesta huolimatta pelissä ei ole ihan hirveää tunnelatausta tarinan suhteen (tai no on mutta niihin ei ole panostettu samalla lailla niinkuin nykyään pystytään). Mutta edelleen soundtrack iskee suoraan lapsuuteen. Huhhuh, kyllä tekee pahaa sanoa huonoja asioita näinkin rakkaista asioista.
https://www.youtube.com/watch?v=f114tCFlZ5g&index=35&list=PL4649F0DBF0FC09E3
PS. Kuvan ölli on pelin ensimmäinen vastus. Mutta se ei tiedä sitä. Älkää kertoko.
Hämmennys.
Top 15 Peliäni-haaste #13
Child of Light
https://www.youtube.com/watch?v=u3o5YtTPvJ0&list=PLaTxFi804INY1IMdf9TzsgZN4rvvApCxS
Ehkä se johtuu siitä että pelin grafiikat on tehty jäljittelemällä vesivärejä ja sävyt ovat joko sinistä,harmaata tai ruskeaa, mutta tämän pelin tunnelma on erittäin…sateinen. Semmoinen kevät sade joka on märkä mutta kevyt ja raikas,mutta silti se on sadetta. Ja minä pidän sateesta.
https://www.youtube.com/watch?v=Byz6960tWxQ&list=PLaTxFi804INY1IMdf9TzsgZN4rvvApCxS&index=2
Uaah,tään pelin musiikit iskee suoraan sydämmeen. Kaikkein uusimpana pelinä tällä listalla, ostin Child of Lightin viime keväänä ja olin alusta alkaen ihan myyty miten kaunis ja upea ja hieno peli oli niin pelattavuudeltaan,musiikeiltaan ja ilmeeltään. Siinä on JUST semmonen puhtaan raikas tunnelma mistä pidän. Ja värimaailma iskee kanssa tosi hyvin. Ja hahmot. Ja no kaiken kaikkiaan kaikki.
Pelin tarina alkaa siitä että päähenkilö Aurora herää toisesta maailmasta ja on hukassa ja peloissaan ja sitten tapaa Igniculuksen, pienen valopallon, ja he lähtevät selvittämään kaikkea ja etsimään keinoa millä Aurora pääsisi takaisin Itävaltaan isänsä luokse. Ja sitten selviääkin että Musta Kuningatar hallitsee tätä maata ja sitten pitää etsiä kolme juttua joiden avulla päästään ilmeisesti takaisin ”oikeaan” maailmaan. Matkalla mukaan tulee jos jonkinlaista joukkiota jotka ovat kaikki täysin omanlaisiaan taistelussa ja persoonaltaan, ja hauskan säväyksen pelissä tekee se että kaikki puhuvat jokseenkin runomitassa tai riimitellen.
https://www.youtube.com/watch?v=GmwzWYzgoRk&list=PLaTxFi804INY1IMdf9TzsgZN4rvvApCxS&index=4
Tämäkin peli on vanhan ajan tyylillä tehty RPG,mutta tyylillisesti tässä lennellään sivultapäin kuvattuna. Kyllä, tässä pelissä LENNETÄÄN. Jos saisin yhden supervoiman niin se olisi lentäminen, ja tämä peli tekee siitä niin hauskaa! Ja koska tämä peli ei kuulu mihinkään pelisarjaan niin itse kun pelasin niin olin koko ajan innokkaasti varuillaan kun ei tiennyt että mitä mistäkin hyppää milloninkin esiin. Kerrankin lentelin ihan vaan huvikseen jossain pusikko-metsässä ja sitten huomasin että yksi reitti menee aika korkealle, ja se menikin ihan pirun korkealle ja sitten päästiinkin puiden latvaan ja siellä tuli vastaan joku aarnikotka-monsteri ja olin ihan että WUAAA ja sitten alkaa soimaan hienot musiikit ja taistelu kesti sata vuotta mutta sitten voitin ja olin ihan että JEEEAAAH. Näin innoissani minä tästä pelistä olen kun en osaa sivistyneemmin selittää.
https://www.youtube.com/watch?v=JliFaj-JHqw&index=9&list=PLaTxFi804INY1IMdf9TzsgZN4rvvApCxS
Plussana vielä se että peliä voi pelata kaksinpelilläkin, mikä ainakin minulle tuotti suurta iloa. Tämän takia en pystynyt laskemaan ohjainta kädestä vaikka ois pitäny syyä tai tehä jotain muuta ”järkevää” mutta kun oli niin hauskaa. Ne kolme päivää putkeen. Hups. Mutta senpä takia tämä peli onkin näin alhaalla vielä toistaiseksi,koska en ole pelannut sitä vielä yksin ja viime kevääseen liittyi paljon muutakin iloista minkä yhdistän tähän peliin niin en ole varma katsonko peliä ihan niin kriittisellä silmällä kuin voisin. Mutta väliäkö tuolla,varmaan laitan tämän pelin Top 5 joukkoon jos joskus mietin listaa uudestaan.
Bonuksena vielä Yoshitaka Amano maalaa peliin promo-kuvaa,ja sieluni itkee krokotiilejä : https://www.youtube.com/watch?v=A9riTBNjD8M
PS. Lopputunnari itkettää Off to Sleep
Top 15 Peliäni- haaste #14
Chrono Trigger
Taas olisi pitänyt malttaa piirtää HIUKAN VIRKEÄMPÄNÄ KUIN ETTÄ HUOMAA ETTÄ JOTAIN ON NYT MENNYT JO PAHASTI PIELEEN. Pahoittelen jälleen kuvan laatua,muttanytasiaan.
https://www.youtube.com/watch?v=eDZ2W0GpP_E&index=2&list=PL21BAA7C6EDEB63A3
Kun minulla itselläni ei ollut vielä mitään pelikonsoleita, joko pyörin ulkona ympyrää ja hakkasin ihmisiä tai sitten pelasin muiden luona kenellä pelejä oli. Mutta sitten kaikki muuttui kun serkkuni esittelivät että tietokoneelle voi ladata emulaattorin ja pelata konsolipelejä ihan maksamatta mitään. Ja ensimmäisenä he näyttivät tämän pelin.
https://www.youtube.com/watch?v=SyaA4HHq1fs&index=5&list=PL21BAA7C6EDEB63A3
Lempi peli-genreni on ehdottomasti vanhat kunnon RPG:t, ja tämä sattui olemaan niistä se kaikkein ensimmäinen. Ja olin täysin otettu. Yhtäkkiä normaalien Mario- tai Megaman-tasoloikkapelien rinnalle oli tullut ihan oikea peli missä oli tarina ja hahmoja jotka puhuivat ja joilla oli persoonallisuudet. Puhumattakaan musiikeista ja graafisesta ilmeestä jotka ovat edelleenkin monien sydäntä lähellä.
Pelin lähtökohtana on että eräässä valtakunnassa vietetään Millenium-festivaalia ja päähenkilö Chrono päättää lähteä käymään juhlilla tavata ystävänsä Lucca jolla on oma näytös meneillään (kuvassa Lucca isona ja Chrono suttuna). Festivaaleilla Chrono tapaa tytön jonka kanssa sitten riehuu juhlissa ja päätyy katsomaan teleportaatio-konetta jonka Lucca on väsännyt isänsä kanssa.Yllättäen kone toimii,mutta kun uusi tyttö (nimeltään Marle by the way) kokeilee konetta,jokin menee pieleen ja hän onkin joutunut 400 vuotta ajassa taaksepäin. Ja sitten lähdetäänkin pelastus-puuhiin. Sitten aikamatkaillaan ja lopulta päädytään tulevaisuuteen jossa maailma on aikalailla tuhoutunut täysin,ja sankareille selviää että maahan on joskus menneisyydessä syöksynyt avaruudesta meteoriitti-olento nimeltä Lavos joka nousee maan pinnalle vuonna 1999 ja tuhoaa maailman. Ja sitten lähdetäänkin varsinaisiin pelastus-puuhiin.
https://www.youtube.com/watch?v=Tcf_FBbIRpM&list=PL21BAA7C6EDEB63A3&index=51
Tämän pelin ansiosta mielikuvitukseni lähti aivan käsistä ja ensiksi tietenkin leikin pelin kohtauksia omilla hahmoillani, mutta myöhemmin opin keksimään ihan omia tarinoita saaden innoitusta tästä pelistä. Varsinkin taistelu-mekaniikat ja hahmot olivat aivan ylivetoja (ovat vieläkin), mutta vasta nyt hieman vanhempana alan myös tajuta kaiken sen taustatyön mitä tämän pelin tarinaan on laitettu. Vaikka aikamatkustukseen onkin otettu vain kaikkein helpoimmin ymmärrettävimmät seikat ilman mitään liikoja miettimisiä niin se ei kokemusta haittaa. Hauskaa pelissä on myös se että pelin voi tietystä pisteestä eteenpäin mennä läpi silloin kun siltä tuntuu ja näin vaikuttaen loppuratkaisuun esim. jos menee pelin läpi ennenkuin on pelastanut kivikaudella ihmiskunnan reptiliaaneilta niin tulevaisuudessa kaikki ovat reptiliaaneja.
Peli on suurin piirtein täydellinen omiin silmiini, ja siksi se olikin vaikeata sijoittaa näin alas. Mutta on se silti aika ylhäällä siihen nähden että oon pelannu aika paljon kaikkee ja näin. Joo.Mmmmmmmmmmmmmmmm.Joo.
https://www.youtube.com/watch?v=lfUYZmydl8I&list=PL21BAA7C6EDEB63A3&index=64
PS. En laittanu yhtään tappelu-musiikkeja vaikka ne on hirmu hyviä. No prkl laitan kuitenkin ees tään kaikkein tunnetuimman ku se on nii huippu: World Revolution!!
En ole hyvä herättämään ihmisiä.
Maalaalaa.
Top 15 Peliäni-Haaste #15
Final Fantasy : Crystal Chronicles
Noniin ihan ekaksi pahoittelen kuvan laatua koska onnistuin tulemaan kipeäksi ja tällä hetkellä oloni on ”ei kinosta” ja silloin ei kannata piirtää mutta halusin saada tämän ekan tehtyä vielä tällä viikolla…JOTEN NYT ASIAAN.
Vaikka tämä olikin erittäin vaikeaa niin rajasin kaikki lempi-pelini viiteentoista parhaaseen,tai oikeastaan joista pidän eniten (tietenkin rajoittaen että yksi peli per pelisarja). Arviontiin liittyvät musiikki, tarina, pelattavuus mutta kaikkein ylimpänä niin sanotusti ”hyvät kohdat” eli kohtaukset mitkä ovat jääneet parhaiten mieleen ja olen sisäistänyt jotain itseeni. Noniinsittenmennääihanoikeestiasiaan.
Muistan erittäin terävästi sen talvisen päivän ala-asteella laskettelupäivän jälkeen kun sain tämän pelin ja olin niiiin innoissani vaikka en tiennyt muuta kuin että se näytti hienolta…ja sitten en osannut pelata ja kusin koko ajan kaiken. Mutta koska olin lapsi ja vielä rautaiset hermot niin pikkuhiljaa aloin oppimaan että mitäs helsvettiä.
Tarinan lähtökohtana on että maailma on täynnä myrkyllistä sumua/kaasua Miasmaa minkä voi käännyttää vain kristallien voimat,ja näinollen siellä missä on isompia kristalleja on myös kaupunkeja ja asutusta. Mutta kristallit eivät pysy voimissaan loputtomiin. Pelin ideana on että luomasi hahmo on oman kyläsi valittu henkilö joka etsii joka vuosi kolme tippaa ”Myrhhiä” ja lähtee tätä hakemaan karavaaninsa kanssa. Ja tätä ainetta tietenkin saa vain yhden tipan per puu joita kasvaa siellä missä Miasmaa on kaikkein eniten ja siellä luonnollisesti on myös kaiken maailman örvelöitä.
Tässä vaiheessa pakko laittaa linkki pelin alkuvideoon, koska siinä tulee pelin fiilis parhaiten esille: https://www.youtube.com/watch?v=8IC5lc9gxZg
Tarina on alussa erittäin simppeli: tee tehtäväsi ja pelastat kyläsi vuodesta toiseen. Musiikki ja maailman yleisilme tuovat hienon tunnelman, mutta itselleni parhaiten on jääneet mieleen kohtaukset joissa tavataan muita matkaajia ja karavaaneja jotka tuovat tarinaan niin paljon lisää sisältöä. Esimerkiksi joskus vastaan saattaa tulla legendaarinen Musta Ritari joka on menettänyt muistinsa ja matkaa vain maailmalla etsien muistojensa viejää. Eräässä kylässä pieni poika harjoittelee aseen käyttöä jotta voisi kostaa samaiselle henkilölle isänsä kuoleman. Lopulta Musta Ritari on hyökännyt erään karavaanin kimppuun raivoissaan, ja poika on äitinsä kanssa paikalla katsomassa. Tilaisuuden tullen poika pääsee iskemään kuolettavasti Ritariin. Sillä hetkellä Ritari viimein saa muistonsa takaisin ja tunnistaa pojan omaksi lapsekseen, mutta ei saa sanottua sitä ääneen ja näin kukaan ei saa tietää että poika tappoi oman isänsä.
https://www.youtube.com/watch?v=N19ojSFaHEM&list=PL5F286D0D14A5E1B0&index=45
Yksi paikka missä pelissä pääsee käymään on kylä jonka karavaani ei koskaan tullut takaisin. Kylän asukkaat odottivat pelastajiaan loppuun saakka kunnes oli liian myöhäistä, ja nyt muut karavaanit käyvät etsimässä Myrrhiä samaisesta paikasta jossa ennen eli ihmisiä. Kylästä voi löytää eräästä puun kolosta kirjeen joka ilmenee rakkauskirjeeksi mutta mitä ei ole luettu koska kylä ehti tuhoutua. Kirjeen voi viedä henkilölle jolle se on tarkoitettu koska samainen henkilö on vielä elossa mutta jo vanha mies. Tätä seuraa se että mies pyytää viemään hänen itsensä kirjoittaman kirjeen ensimmäisen kirjeen lähettäjälle, joka taas on puolestaan jo vanha mummo. Seuraavan kerran kun tuhoutuneeseen kylään menee, tämän samaisen puun juurelta löytyy näiden kahden vanhuksen vierekkäin istuvat ruumiit, käsi kädessä.
https://www.youtube.com/watch?v=mHnlLP4SnAE&list=PL5F286D0D14A5E1B0&index=6
Itse pidän hirveästi tällaisista pienistä sivujuonista, ja tässä pelissä niitä riitti. Kuitenkin ottaessani nostalgia-kakkulat silmiltäni voin sanoa että pelattavuutensa takia en jaksaisi ehkä pelata tätä enää loppuun asti ainakaan ihan heti (koska silloin kun menin läpi niin siinä kesti jotain 20 vuotta pelin sisäistä aikaa). Mutta silti tämäkin taideteos on lähellä sydäntäni tällaisten seikkojen vuoksi. Ja tietenkin kun tarinassa pääsee viimein kliimaksiin ja viimeiseen taisteluun kaiken pahan alkua ja juurta vastaan niin kyllä pärisyttää niin vaan perkeleesti.
PS. Tulipa paljon tekstiä, mutta ois tullu enemmänkin jos tää ei ois SARJAKUVAblogi.